Siirry sisältöön
Menetelmä

Miten Vahtikone toimii

Vahtikone kokoaa julkisia tietoja eduskunnasta ja viranomaisilta. Tallennamme alkuperäisen aineiston, yhdistämme tiedot ja näytämme lähdelinkit. Tekoäly auttaa aiheiden luokittelussa ja erikseen merkityissä tiivistelmissä ja selityksissä.

  1. Haku lähteestä

    Esimerkiksi eduskunnan äänestystieto.

  2. Alkuperäisen tallennus

    Lähdeaineisto ja hakuaika talteen.

  3. Jäsentely ja yhdistäminen

    Esimerkiksi ääni yhdistetään edustajaan.

  4. Julkaisu lähdelinkin kanssa

    Lukija voi tarkistaa alkuperäisen tiedon.

Lähde, tulkinta ja tiedon rajat

Lähde kertoo havainnon
Äänestys, puheenvuoro tai asiakirja on lähdemerkintä. Tarkista alkuperäinen lähde ja tapahtuman ajankohta.
Analyysi on tulkinta
Tekoälyn arvio ei ole lähdefakta. Tarkista tulkinnan pohjana oleva lähde ja sisällön rajaukset.
Puuttuva tieto ei ole nolla
Rajattu otos tai puuttuva lähde ei kerro, ettei toimintaa olisi. Elinkaarivaihe ei yksin takaa kattavuutta tai tuoreutta.

Vahtikone ei yhdistä erillisiä toimintamittareita yhdeksi aktiivisuus-, tuottavuus- tai luottamuspisteeksi eikä arvioi työn laatua, vaikuttavuutta tai politiikan hyvyyttä. Menetelmä näyttää rajatut havainnot ja niiden vertailujoukot — johtopäätökset jäävät lukijalle.

Missä käytämme tekoälyä?

  • Aiheluokittelu

    Mitä tekoäly tekee
    Asiakirjojen, uutisten, hankkeiden, päätösten, tiedotteiden, puheiden, äänestysten, kampanjakantojen ja Ylen vaalikonekysymysten aiheita voidaan luokitella kielimallilla. Ensin käytetään yleensä sanastoon perustuvia sääntöjä.
    Miten tarkistetaan
    Luokituksen menetelmätieto erottaa sanasto-osuman (alias), kielimallin (openai) ja linkitetystä tiedosta saadun aiheen (linked). Menetelmätieto ei tarkoita ihmisen tarkistusta. Tarkista lähde ja ilmoita virheestä.
  • Puheenvuorojen tiivistelmät

    Mitä tekoäly tekee
    Kielimalli tiivistää tallennettua puhetekstiä. Tiivistelmä ei korvaa puhetta.
    Miten tarkistetaan
    Julkaisu edellyttää tallennettua lähdetekstiä, ylläpidon hyväksynnän ja julkaisupäätöksen. Uudelleen kirjoitettu tiivistelmä palaa tarkistettavaksi. Vertaa koko puhetekstiin samalla sivulla.
  • Äänestysten selitykset

    Mitä tekoäly tekee
    Kielimalli laatii selitysluonnoksen äänestyksen otsikon perusteella. Otsikko rajaa selityksen tietopohjaa.
    Miten tarkistetaan
    Selitys näkyy vain hyväksyttynä ja julkaistuna, kun tallennettu lähdeteksti on mukana eikä sisältöä ole poistettu käytöstä. Tarkista äänestyksen lähde; selitys ei muuta äänestystulosta.
  • Tutkimustyön luonnokset

    Mitä tekoäly tekee
    Erillinen tutkimustyönkulku voi käyttää tekoälyä lähteisiin sidottujen artikkeliluonnosten valmisteluun.
    Miten tarkistetaan
    Tekoälyn laatimaa luonnosta ei julkaista ilman ihmisen tarkistusta. Artikkeli julkaistaan vain ihmisen tarkistamana ja hyväksymänä Tutkimus-sivulla (/tutkimus) lähdeviitteineen. Tarkista artikkelin lähteet. Julkinen lukupolku on toteutettu, mutta nykyinen työnkulku ei aseta julkaisulupaa; yksityiset luonnokset eivät näy lukijalle.
  • Äänestystulokset ja luvut

    Mitä tekoäly tekee
    Tekoäly ei laske äänestystuloksia, osallistumisprosentteja tai budjettisummaa eikä keksi edustajien perustietoja. Ne perustuvat lähdetietoihin ja ohjelmoituihin laskentasääntöihin.
    Miten tarkistetaan
    Tarkista lähde, ajanjakso ja alla kuvatut laskentasäännöt. Aihemerkintä tai erillinen tekoälyselitys on eri asia kuin lähteen luku.
  • Äänestyskeskustelun perustelut

    Mitä tekoäly tekee
    Kielimalli ryhmittelee puheenvuorojen perusteluja ja liittää niihin lainauksia.
    Miten tarkistetaan
    Julkinen näkymä näyttää vain hyväksytyn ja julkaistun koosteen, jonka lainaukset vastaavat tallennettua puhetekstiä. Ryhmälle ei päätellä kantaa ilman lainausta.
  • Julkaisujen PDF-tekstin tunnistus

    Mitä tekoäly tekee
    Valto-julkaisun PDF voidaan lukea tekoälyllä, jos tavallinen tekstin poiminta ei onnistu.
    Miten tarkistetaan
    Poimitun tekstin yhteydessä näytetään tunnistusmenetelmä ja lähdelinkki. Tunnistus voi sisältää virheitä eikä tarkoita ihmisen hyväksyntää. Vertaa alkuperäiseen PDF-tiedostoon.

Tekoälyajoja rajoittaa määritetty budjetti: kuukausirajan tai ajokohtaisen päiväkaton täyttyessä mallikutsut voidaan keskeyttää. Sääntöpohjainen aiheluokittelu voi jatkua. Kuluraja ei ole sisällön laadun tarkistus.

Ilmoita virheestä
Keruu ja julkaisu

Miten lähteestä tulee julkaistava tieto

  1. Lähteiden keruu ja arkistointi

    Keräämme aineistoa julkisista lähteistä. Virallisia lähteitä ovat esimerkiksi eduskunnan avoin data, valtioneuvosto.fi, Hankeikkuna ja vaalitietopalvelu. Mediaseurannan otsikot ja lähdelinkit näytetään erillään virallisesta toiminnasta. Jokainen haettu aineisto arkistoidaan alkuperäisenä lähde-URL:n, lähdetunnisteen ja hakuajankohdan kanssa, jotta jokainen myöhempi väite on jäljitettävissä takaisin alkuperäiseen dokumenttiin.

  2. Tietojen yhtenäistäminen ja alkuperä

    Arkistoiduista lähteistä tunnistetaan kampanjalupaukset sekä eduskuntatoiminta: äänestykset, puheenvuorot, aloitteet ja kysymykset. Jokainen tietue säilyttää alkuperänsä — emme julkaise väitettä tai muuta sitä yhtenäiseen muotoon ilman jäljitettävää lähdeviittausta.

  3. Vaalirahoituksen rajaukset

    VTV:n ehdokaskohtaiset vaalirahoitusilmoitukset haetaan nykyisin julkisista CSV-aineistoista. Profiilissa näytämme vain henkilölle lähteillä linkitetyt ilmoitukset; ehdokas- tai vaalikohtaiset rivit, joilla ei ole tarkistettua henkilölinkkiä, eivät muutu henkilön omaksi näytöksi. Kun linkitettyä ilmoitusta ei ole, voimme näyttää VTV:n vaali- ja puoluerahoituksen valvontaraportteja lähdelinkkeinä, mutta emme esitä niitä yksittäisen ehdokkaan omana ilmoituksena.

  4. Oikaisu ja palaute

    Jos havaitset virheen lupauksen tunnistuksessa tai vertailussa, voit lähettää korjausehdotuksen. Kaikki hyväksytyt korjaukset dokumentoidaan muutoslokissa.

Lähetä korjauspyyntöLue hyväksyttyjen korjausten muutosloki

Laskentasäännöt

Tarkista, miten luku muodostuu

Avaa käyttämäsi näkymän kuvaus. Ajanjakso, perusjoukko ja nimittäjä kuuluvat aina luvun tulkintaan.

Kansanedustajien aktiivisuusvertailu

Vertailu käyttää aina neljää viimeksi kokonaan päättynyttä UTC-vuosineljännestä ja täsmälleen 200 nykyiseksi merkittyä kansanedustajaa samasta laskentasukupolvesta. Palvelupäivät lasketaan jaksolle osuvista kansanedustajakausista, päällekkäisyydet yhdistetään ja vain lähteeseen varmasti linkitetyt keskeytyspäivät vähennetään. Mukaan vaaditaan vähintään 90 palvelupäivää ja vähintään 100 äänestysmerkintää, joissa edustaja on kirjattu läsnä tai poissa; muut jäävät pois ja niiden määrä ilmoitetaan syineen. Äänestysosuudelle näytetään 95 %:n luottamusväli (Wilsonin menetelmä), ja päällekkäiset välit eivät osoita todellista eroa. Jos ministerikausi osuu vertailujaksolle, edustaja rajataan pois tästä ei-ministerien vertailusta. Puheaktiivisuus näytetään puheina sataa palvelupäivää kohti. Äänestysosallistuminen lasketaan jaa-, ei- ja tyhjää-merkinnöistä suhteessa niihin sekä poissaoloihin; muut merkinnät jätetään prosentista pois ja ilmoitetaan erikseen. Puheet ja äänestykset pidetään erillisinä mittareina. Sijat ja tasatulokset ratkaistaan tarkoista murtoluvuista, eivät näytön pyöristetyistä arvoista. Tasatulokset jakavat sijan ja nimi ratkaisee vain näyttöjärjestyksen. Kysymyksiä, aloitteita ja allekirjoituksia ei oteta mukaan, ennen kuin niiden lähdeaineisto on yhtenäistetty roolin mukaan. Nimiä ei julkaista, jos perusjoukko, laskentasukupolvi, lähderivien täydellisyys, viikoittainen tuoreus tai täsmälleen samaan sukupolveen kohdistuva toimituksellinen tarkistus puuttuu.

Etusivun tapahtumavalinta

Etusivun aloitusmerkinnät valitaan enintään 60 uusimman lähdemerkinnän joukosta. Mukaan hyväksytään vain kelvolliset, lähdeajalla päivätyt viralliset merkinnät 90 päivän ajalta. Kiinteä lukujärjestys näyttää enintään kolme merkintää: uusimman eduskunnan asiakirjan (tai äänestyksen), uusimman hankkeen (tai päätöksen, artikkelin tai tiedotteen) sekä uusimman valvontaratkaisun (tai säädöksen tai lausuntopyynnön). Ryhmän ensisijainen lähdetyyppi valitaan ennen varatyyppiä; samaa tietuetta ei näytetä kahdesti. Puuttuva ryhmä jätetään pois. Jos vain hankintamerkintöjä on saatavilla, näytetään yksi uusin hankinta. Lukujärjestys ei ole arvio tärkeydestä tai kattavuudesta eikä kaikkien korttien yhteinen aikajärjestys. RSS-otsikko, julkaisija, aihemerkintä, avainsana tai tuoreus ei yksin tee mediaseurannan rivistä etusivun päätöksentekotapahtumaa. Koko tapahtumavirta ja erikseen merkitty mediaseuranta löytyvät Suomi nyt -sivulta.

Etusivun äänestysmittarit

Etusivun jakso on nykyinen vaalikausi sen ensimmäisestä päivästä aineiston ilmoitettuun päättymishetkeen. Lähteenä ovat Eduskunnan äänestysmerkinnät. Ennen nimien näyttämistä varmennetaan täsmälleen 200 nykyisen edustajan aineisto samasta laskentasukupolvesta, lähteiden ajantasaisuus ja samaan sukupolveen kohdistuva toimituksellinen tarkistus. Ministerit ovat mukana. Äänestykset rajataan edustajien omiin palvelujaksoihin, mukaan lukien jaksojen tarkat alku- ja loppupäivät; lähteeseen varmasti linkitetyt keskeytykset vähennetään. Vähimmäisraja on 90 palvelupäivää. Äänestysosallistuminen = (Jaa + Ei + Tyhjää) / (Jaa + Ei + Tyhjää + Poissa). Tuntemattomat merkinnät ilmoitetaan erikseen, eikä niitä lasketa poissaoloiksi tai annetuiksi ääniksi. Nollanimittäjä ei tuota nollaprosenttia: osuus on silloin laskematta, ja edustaja jää kyseisen mittarin listan ulkopuolelle. Osuus saa sijan vain, jos sen nimittäjässä on vähintään 50 ääntä. Siksi esimerkiksi puhemies, joka ei yleensä äänestä, ei saa sijaa. Edustajat, joilla on alle 50 tunnistettua äänestysmerkintää, luetellaan listan alla nimeltä. Jokaisen luvun vieressä näytetään sen nimittäjä. Järjestys ja tasatulokset perustuvat pyöristämättömiin osuuksiin; tasatulokset jakavat sijan ja nimi määrää vain näyttöjärjestyksen. Kymmenennen rivin kanssa saman sijan jakavat edustajat voi avata mukaan. Sivulla ilmoitetaan palveluajan ja puuttuvien tunnistettujen merkintöjen vuoksi rajatut edustajat. Osallistuminen ei mittaa täysistuntojen läsnäoloa tai työn laatua, eikä luku kerro poissaolon syytä: lupa, sairaus, vanhempainvapaa ja ministeritehtävä näkyvät siinä poissaolona. Asteikko ei välttämättä ala nollasta: se alkaa täydestä kymmenestä prosentista alimman edustajan osuuden alapuolelta, ja sivu kertoo alkukohdan. Piste on edustajan osuus ja pystyviiva kaikkien edustajien mediaani. Jaa- ja Ei-osuuksia ei näytetä etusivulla edustajittain, koska hallitus- tai oppositioasema selittää niitä enemmän kuin yksittäisen edustajan toiminta. Etusivun Viimeisimmät päätökset -lista näyttää tallennetut täysistuntoäänestykset uusin ensin. Tulossana hyväksyttiin tai hylättiin käytetään vain, kun äänestyskysymys itse nimeää Jaa- ja Ei-vaihtoehdon; muuten näytetään vain äänimäärät. Jos varmennus, tuoreus tai tarkistus puuttuu, nimilistoja ei julkaista; niiden paikalla on lyhyt tilatieto sekä Valtiokonttorin lähteisiin perustuva vuosittainen budjettikuvaaja.

Tiukat ja lähes yksimieliset äänestykset

Ero on Jaa- ja Ei-äänten erotus itseisarvona; Tyhjä- ja Poissa-merkinnät eivät muuta sitä. Luokittelu tehdään tässä järjestyksessä: tiukka, jos ero on enintään 10 ääntä; lähes yksimielinen, jos pienemmän puolen osuus Jaa- ja Ei-äänistä on enintään 5 %; muuten kiistanalainen. Mukana ovat vain äänestykset, joiden tulos on tallessa kokonaan: kaikki neljä lukua (Jaa, Ei, Tyhjä, Poissa) on tallessa ja ne ovat yhteensä 199, koska eduskunnassa on 200 paikkaa ja puhetta johtava puhemies ei äänestä. Muut äänestykset jätetään pois, ja poisjätetyt ilmoitetaan syittäin. Kuukaudet ovat Suomen aikaa, ja tarkastelu kattaa 12 viimeisintä kuukautta. Kuukausi, jolta ei ole yhtään luokiteltua äänestystä tai jota ei ole luettu kokonaan, näytetään puuttuvana eikä nollana. Kuukausinäkymää ei näytetä, jos äänestysaineiston päivitys ei ole ajan tasalla. Äänestysvaiheita, kuten äänestystä ehdotusten välillä ja lopullista hyväksymistä, ei eroteta, koska aineistossa ei ole niistä luotettavaa tietoa. Merkintä ”poissaolevia ≥ ero” kertoo vain, että poissa olleita kansanedustajia oli vähintään yhtä monta kuin Jaa- ja Ei-äänten ero. Poissaolo voi olla hyväksytty, esimerkiksi virkatehtävän tai sairauden vuoksi. Osa poissaoloista on pariutuksia: eri kantaa edustavat kansanedustajat sopivat, että kumpikaan ei äänestä. Merkintä ei kerro, miten poissa olleet olisivat äänestäneet.

Edustajan oma aktiivisuus ajan mittaan

Profiilin aikasarja näyttää vain kyseisen edustajan tallennetut määrät vuosineljänneksittäin: annetut äänet (Jaa + Ei + Tyhjää), Poissa-merkinnät ja puheenvuorot erikseen. Palvelun ulkopuoliset, epäselvät ja vain osittain palveluun kuuluvat jaksot jätetään ilman lukuja, koska koostettuja rivejä ei voi jakaa tarkkoihin palvelupäiviin. Päiväämättömät, muut äänestysmerkinnät ja pois rajatut määrät ilmoitetaan erikseen. Lähteeseen varmasti yhdistetyt keskeytykset vähennetään palveluajasta. Epäselvä keskeytystieto estää kyseisen palveluajan lukujen näyttämisen. Nolla tarkoittaa tallennettujen kirjausten puuttumista, ei varmennettua toimettomuutta: lähdekattavuutta tai istuntotilaisuuksia ei ole varmennettu. Kesken oleva neljännes merkitään, ministeri- tai muita tehtäviä ei vakioida. Äänestysmahdollisuus on tallennettu äänestysmerkintä, jossa edustaja on kirjattu läsnä tai poissa kokonaisen palvelujakson aikana; se ei ole varmennettu täysistuntokalenteri, joten päivä ilman tallennettua äänestystä ei todista taukoa eikä läsnäoloa. Neljänneksen läsnäoloosuus (annetut äänet / (annetut äänet + poissaolot)) näytetään 95 %:n välin kanssa vasta, kun merkintöjä on vähintään 30. Puheenvuoroille ei ole äänestysmahdollisuuden kaltaista nimittäjää, joten ne näytetään vain määrinä. Määrät eivät mittaa työn laatua, ja poissaolot voivat olla luvallisia. Näkymä ei vertaa edustajia keskenään.

Yhteiset aloitteet eduskuntaryhmien välillä

Yhteisten aloitteiden näkymä laskee kansanedustajien aloitteet, kuten lakialoitteet ja toimenpidealoitteet, joissa eduskunnan avoimen datan käsittelytiedoissa on vähintään kaksi allekirjoittajaa eri eduskuntaryhmistä. Allekirjoittaja yhdistetään edustajaan ensisijaisesti lähteen henkilönumerolla. Jos numeroa ei ole, nimi yhdistetään vain, kun täsmälleen yhdellä edustajalla on sama nimi. Samannimiset ja tuntemattomat nimet jätetään laskematta ja näytetään erikseen; emme arvaa henkilöä. Ryhmä on edustajan eduskuntaryhmä aloitteen jättöpäivänä, ei nykyinen ryhmä. Jos päivälle osuu kaksi ryhmää tai ei yhtään, allekirjoitusta ei lasketa. Ryhmäpari lasketaan kerran aloitetta kohden. Käsittelytiedoissa on usein vain ensimmäinen allekirjoittaja, joten luvut eivät kata kaikkia allekirjoituksia. Yhteinen allekirjoitus ei kerro vaikutuksesta, aloitteen menestyksestä, yhteisestä äänestämisestä eikä yksittäisen edustajan ansioista.

Suomi nyt ja aiheet: mitä luvut kertovat?

Aikaikkuna ei ole sama kaikissa osioissa

Suomi nyt -tapahtumavirta näyttää enintään 60 merkintää viimeisten 90 päivän ajalta. Otos muodostuu lähdekohtaisesti rajatuista aineistoista tai valmiiksi kootusta tilannekuvasta. Näkyvä otos järjestetään uusin ensin: se ei välttämättä sisällä koko aineiston 60 uusinta merkintää. Aiheiden tapahtumaikkuna on oletuksena 90 päivää. Aiheen viikkokuvio ja lähdekooste lasketaan enintään 500 uusimman ikkunaan osuvan tapahtuman otoksesta. Jos lukumäärän yläraja täyttyy, osio kertoo rajauksesta: luvut eivät silloin kuvaa koko jaksoa. Tarkista aina osion ilmoittama aikaikkuna ja se, onko yläraja täyttynyt.

Viikon kooste, viimeisin istuntopäivä, talousluvut ja vuoden 2023 vaalikonevastaukset käyttävät omia ajanjaksojaan. Vanha vaalikonevastaus ei muutu uudeksi vastaukseksi, kun se näytetään tuoreen tapahtuma-aineiston vieressä. Lähteen tiedonhakuaika on eri asia kuin tapahtuman ajankohta.

Lähdeperhe kertoo mistä merkinnät tulevat

Suomi nyt ryhmittelee esimerkiksi Eduskunnan, Valtioneuvoston, Hankeikkunan, Lausuntopalvelun, Finlexin, valvonnan ja hankintojen lähteet. Media on erillinen ryhmä: uutisotsikko kertoo seurannasta, ei itsessään virallisesta päätöksestä tai poliittisesta teosta. Jakauma kuvaa näkyvän otoksen merkintöjä, ei kaikkea Suomessa tapahtunutta. Sama asia voi näkyä useassa lähdemerkinnässä.

Aiheiden järjestys ja suhdeluvut

Aiheindeksin yhteisessä järjestyksessä verrataan ensin käytettävissä olevien aineistokerrosten määrää, sitten lähdemerkintöjen määrää ja vertailukelpoisten Yle-kysymysten määrää. Tasatilanteen ratkaisee aiheen ennalta määritelty järjestys. Erilliset aineistokohtaiset listat käyttävät oman aineistonsa määriä. Varajärjestelmän listassa verrataan lähdemerkintöjen määrää ja tasatilanteessa nimeä.

Rinnakkaisten aineistojen pylväät skaalataan erikseen: oman aineiston suurin arvo saa suhdeluvun 100. Yle-kysymysten 100 ja lähdemerkintöjen 100 eivät tarkoita samaa lukumäärää. Aiheindeksin järjestys ei ole alla kuvattu painotettu pisteluku.

Miten lähdepainotus muodostuu?

Aiheen lähdekoosteen painotetut osuudet perustuvat tapahtumalajin kertoimeen ja tapahtuman ikään. Laskenta huomioi kunkin tapahtumalajin enintään 10 uusinta merkintää. Ikäpaino on exp(−0,05 × ikä päivinä): noin kahden viikon ikäisen tapahtuman painosta on jäljellä puolet. Äänestys- ja puheenvuorotyypit saavat lisäksi kertoimen 1,5. Kerroin määräytyy tapahtumalajista, ei varmennetusta yksittäisen henkilön ansiosta.

Peruspainot: äänestys 10; asiakirja, hanke tai päätös 8; lausuntokierros 5; puheenvuoro 4; julkaisu tai tiedote 2; uutinen 1; muu tapahtumalaji 3. Nämä ovat Vahtikoneen laskentasääntöjä, eivät virallisia tärkeysarvioita.

Painotettu osuus kertoo lähdetyypin osuuden tämän otoksen laskennallisesta summasta. Se ei mittaa aiheen tärkeyttä, toiminnan laatua, vaikutusta, edustavuutta, yleistä mielipidettä tai lupausten toteutumista eikä osoita syy-seuraussuhdetta.

Lähteiden päivittyminen ja käyttökohteet · Julkaisurajaukset

Tulossa: lupaus–teko-vertailu. Vertailu on beta-vaiheessa piilossa, kunnes kampanjan ja toiminnan lähteet sekä arvio on tarkistettu.

Periaatteet

Avoin, riippumaton ja korjattavissa

Kuka ylläpitää Vahtikonetta?

Vahtikonetta ylläpitää yksityinen, puoluepoliittisesti sitoutumaton kehittäjä. Palvelu ei edusta puoluetta, ehdokasta tai etujärjestöä. Kysymykset, palautteen ja korjauspyynnöt voi lähettää osoitteeseen info@vahtikone.fi.

info@vahtikone.fi

Lähdekoodi

Vahtikoneen lähdekoodi ei ole tällä hetkellä julkinen. Menetelmät, laskentakaavat ja rajaukset kuvataan tällä sivulla, ja jokainen luku linkittää alkuperäiseen lähteeseen.

Lähteet ja attribuutio

Riippumattomuus

Vahtikone ei ota kantaa siihen, mikä politiikka on oikeaa. Menetelmä on julkinen, toistettava ja korjattavissa — myös tätä palvelua voi arvioida kriittisesti.

Korjauspyynnöt

LähdeluetteloKaikki käytetyt julkiset lähteet, lisenssit ja attribuutiot löytyvät lähderekisteristä.

Lähteiden päivittyminen ja niitä käyttävät näkymät kertoo, mihin palvelun osiin lähteiden tiedonhaku vaikuttaa.

SanastoParlamentaariset termit selkokielellä löytyvät sanastosivulta.