Siirry sisältöön
Vahtikone
Menetelmä

Miten Vahtikone toimii

Avoin kuvaus siitä, miten Vahtikone kerää julkiset lähteet ja miksi lupaus–teko-vertailu on beta-vaiheessa piilossa, kunnes molempien puolien näyttö on tarkistettu.

  1. Lähteiden keruu ja arkistointi

    Keräämme aineistoa julkisista lähteistä. Virallisia lähteitä ovat esimerkiksi eduskunnan avoin data, valtioneuvosto.fi, Hankeikkuna ja vaalitietopalvelu. Mediaseurannan otsikot ja lähdelinkit näytetään erillään virallisesta toiminnasta. Jokainen haettu aineisto arkistoidaan alkuperäisenä lähde-URL:n, lähdetunnisteen ja hakuajankohdan kanssa, jotta jokainen myöhempi väite on jäljitettävissä takaisin alkuperäiseen dokumenttiin.

  2. Normalisointi ja provenienssi

    Arkistoiduista lähteistä tunnistetaan kampanjalupaukset sekä eduskuntatoiminta: äänestykset, puheenvuorot, aloitteet ja kysymykset. Jokainen tietue säilyttää alkuperänsä — emme julkaise tai normalisoi väitettä ilman jäljitettävää lähdeviittausta.

  3. Lupaukset vs. teot -vertailu

    Valmistelemme kampanjalupausten ja eduskuntatoiminnan vertailua samassa näyttömallissa, mutta julkinen vertailupinta on beta-vaiheessa piilossa. Vertailu avataan vasta, kun kampanjapuolen ja toimintapuolen lähteet on sidottu samaan aiheeseen ja tarkistettu.

  4. Molempien puolien näyttö ennen julkaisua

    Beta-vaiheessa julkisia vertailuosioita ei näytetä lainkaan. Tämä estää tyhjän tai keskeneräisen keskeisen ominaisuuden näyttämisen lukijalle ennen kuin sekä kampanjalupauksen että eduskuntatoiminnan puolelta on jäljitettävä näyttö.

  5. Vaalirahoituksen rajaukset

    VTV:n ehdokaskohtaiset vaalirahoitusilmoitukset haetaan nykyisin julkisista CSV-aineistoista. Profiilissa näytämme vain henkilölle lähteillä linkitetyt ilmoitukset; ehdokas- tai vaalikohtaiset rivit, joilla ei ole tarkistettua henkilölinkkiä, eivät muutu henkilön omaksi näytöksi. Kun linkitettyä ilmoitusta ei ole, voimme näyttää VTV:n vaali- ja puoluerahoituksen valvontaraportteja lähdelinkkeinä, mutta emme esitä niitä yksittäisen ehdokkaan omana ilmoituksena.

  6. Kansanedustajien aktiivisuusvertailu

    Vertailu käyttää aina neljää viimeksi kokonaan päättynyttä UTC-vuosineljännestä ja täsmälleen 200 nykyiseksi merkittyä kansanedustajaa samasta laskentasukupolvesta. Palvelupäivät lasketaan jaksolle osuvista kansanedustajakausista, päällekkäisyydet yhdistetään ja vain lähteeseen varmasti linkitetyt keskeytyspäivät vähennetään. Mukaan vaaditaan vähintään 90 palvelupäivää. Jos ministerikausi osuu vertailujaksolle, edustaja rajataan pois tästä ei-ministerien vertailusta. Puheaktiivisuus näytetään puheina sataa palvelupäivää kohti. Äänestysosallistuminen lasketaan jaa-, ei- ja tyhjää-merkinnöistä suhteessa niihin sekä poissaoloihin; muut merkinnät jätetään prosentista pois ja ilmoitetaan erikseen. Puheet ja äänestykset pidetään erillisinä mittareina, tasatulokset jakavat sijan ja nimi ratkaisee vain näyttöjärjestyksen. Kysymyksiä, aloitteita ja allekirjoituksia ei oteta mukaan ennen roolikohtaisesti normalisoitua lähdeaineistoa. Nimiä ei julkaista, jos perusjoukko, laskentasukupolvi, lähderivien täydellisyys, viikoittainen tuoreus tai täsmälleen samaan sukupolveen kohdistuva toimituksellinen tarkistus puuttuu.

  7. Mitä menetelmä ei tee

    Vahtikone ei yhdistä erillisiä toimintamittareita yhdeksi aktiivisuus-, tuottavuus- tai luottamuspisteeksi eikä arvioi työn laatua, vaikuttavuutta tai politiikan hyvyyttä. Menetelmä näyttää rajatut havainnot ja niiden nimittäjät — johtopäätökset jäävät lukijalle.

  8. Etusivun tapahtumavalinta

    Etusivulla näytetään enintään viisi uusinta lähdeajalla päivättyä eduskunnan, valtioneuvoston, lainvalmistelun, valvonnan tai julkisten hankintojen merkintää. Valinta tehdään tietueen lähdetyypin ja aikaleiman alkuperän perusteella ennen viiden uusimman rivin rajausta. RSS-otsikko, julkaisija, aihemerkintä, avainsana tai tuoreus ei yksin tee mediaseurannan rivistä etusivun päätöksentekotapahtumaa. Mediaseuranta säilyy erikseen merkittynä Suomi nyt -sivulla.

  9. Oikaisu ja palaute

    Jos havaitset virheen lupauksen tunnistuksessa tai vertailussa, voit lähettää korjausehdotuksen. Kaikki hyväksytyt korjaukset dokumentoidaan muutoslokissa.

Suomi nyt ja aiheet: mitä luvut kertovat?

Aikaikkuna ei ole sama kaikissa osioissa

Suomi nyt -tapahtumavirta näyttää enintään 60 merkintää viimeisten 90 päivän ajalta. Otos muodostuu lähdekohtaisesti rajatuista aineistoista tai valmiiksi kootusta tilannekuvasta. Näkyvä otos järjestetään uusin ensin: se ei välttämättä sisällä koko aineiston 60 uusinta merkintää. Aiheiden tapahtumaikkuna on oletuksena 90 päivää. Aiheen viikkokuvio ja lähdekooste lasketaan enintään 500 uusimman ikkunaan osuvan tapahtuman otoksesta. Jos riviraja täyttyy, osio kertoo rajauksesta: luvut eivät silloin kuvaa koko jaksoa. Tarkista aina osion ilmoittama aikaikkuna ja riviraja.

Viikon kooste, viimeisin istuntopäivä, talousluvut ja vuoden 2023 vaalikonevastaukset käyttävät omia ajanjaksojaan. Vanha vaalikonevastaus ei muutu uudeksi vastaukseksi, kun se näytetään tuoreen tapahtuma-aineiston vieressä. Lähteen tiedonhakuaika on eri asia kuin tapahtuman ajankohta.

Lähdeperhe kertoo mistä merkinnät tulevat

Suomi nyt ryhmittelee esimerkiksi Eduskunnan, Valtioneuvoston, Hankeikkunan, Lausuntopalvelun, Finlexin, valvonnan ja hankintojen lähteet. Media on erillinen ryhmä: uutisotsikko kertoo seurannasta, ei itsessään virallisesta päätöksestä tai poliittisesta teosta. Jakauma kuvaa näkyvän otoksen merkintöjä, ei kaikkea Suomessa tapahtunutta. Sama asia voi näkyä useassa lähdemerkinnässä.

Aiheiden järjestys ja suhdeluvut

Aiheindeksin yhteisessä järjestyksessä verrataan ensin käytettävissä olevien aineistokerrosten määrää, sitten lähdemerkintöjen määrää ja vertailukelpoisten Yle-kysymysten määrää. Tasatilanteen ratkaisee aiheen ennalta määritelty järjestys. Erilliset aineistokohtaiset listat käyttävät oman aineistonsa määriä. Varajärjestelmän listassa verrataan lähdemerkintöjen määrää ja tasatilanteessa nimeä.

Rinnakkaisten aineistojen pylväät skaalataan erikseen: oman aineiston suurin arvo saa suhdeluvun 100. Yle-kysymysten 100 ja lähdemerkintöjen 100 eivät tarkoita samaa lukumäärää. Aiheindeksin järjestys ei ole alla kuvattu painotettu pisteluku.

Miten lähdepainotus muodostuu?

Aiheen lähdekoosteen painotetut osuudet perustuvat tapahtumalajin kertoimeen ja tapahtuman ikään. Laskenta huomioi kunkin tapahtumalajin enintään 10 uusinta merkintää. Ikäpaino on exp(−0,05 × ikä päivinä): noin kahden viikon ikäisen tapahtuman painosta on jäljellä puolet. Äänestys- ja puheenvuorotyypit saavat lisäksi kertoimen 1,5. Kerroin määräytyy tapahtumalajista, ei varmennetusta yksittäisen henkilön ansiosta.

Peruspainot: äänestys 10; asiakirja, hanke tai päätös 8; lausuntokierros 5; puheenvuoro 4; julkaisu tai tiedote 2; uutinen 1; muu tapahtumalaji 3. Nämä ovat Vahtikoneen laskentasääntöjä, eivät virallisia tärkeysarvioita.

Painotettu osuus kertoo lähdetyypin osuuden tämän otoksen laskennallisesta summasta. Se ei mittaa aiheen tärkeyttä, toiminnan laatua, vaikutusta, edustavuutta, yleistä mielipidettä tai lupausten toteutumista eikä osoita syy-seuraussuhdetta.

Lähteiden päivittyminen ja käyttökohteet · Julkaisurajaukset

Lue hyväksyttyjen korjausten muutosloki
Periaatteet

Avoin, riippumaton ja korjattavissa

Lähdekoodi

Vahtikone on avoimen lähdekoodin projekti. Ingestointiputket, tietokantarakenne ja lupausten tunnistuslogiikka ovat julkisesti tarkastettavissa.

GitHub

Rahoitus

Palvelu rahoitetaan käyttäjälahjoituksista ja avustuksista. Emme ota rahaa puolueilta, poliittisilta yhdistyksiltä tai yrityksiltä, joiden toimintaa seuraamme.

Lähteet ja attribuutio

Riippumattomuus

Vahtikone ei ota kantaa siihen, mikä politiikka on oikeaa. Menetelmä on julkinen, toistettava ja korjattavissa — myös tätä palvelua voi arvioida kriittisesti.

Korjauspyynnöt

LähdeluetteloKaikki käytetyt julkiset lähteet, lisenssit ja attribuutiot löytyvät lähderekisteristä.

Lähteiden päivittyminen ja niitä käyttävät näkymät kertoo, mihin palvelun osiin lähteiden tiedonhaku vaikuttaa.

SanastoParlamentaariset termit selkokielellä löytyvät sanastosivulta.