Eduskunnan ja vaalien termit selkokielellä

Hallituksen eduskunnalle antama ehdotus uudesta laista tai lainmuutoksesta. Sisältää lakitekstiehdotuksen perusteluineen. Merkitään tunnuksella HE.

Vähintään 50 000 äänioikeutetun kansalaisen allekirjoittama aloite, jolla pyydetään eduskuntaa harkitsemaan lainsäädäntötoimia. Merkitään tunnuksella KAA.

Kansanedustajan kirjallisesti esittämä kysymys hallitukselle tai ministerille. Ministerin on vastattava kysymykseen kirjallisesti. Merkitään tunnuksella KK.

Eduskunnan puhemiehelle tehty aloite täysistuntokeskustelun käynnistämiseksi tietystä asiasta. Merkitään tunnuksella KA.

Lähde: eduskunta.fi

Kansanedustajan tai useamman edustajan yhteinen ehdotus uudesta laista tai lainmuutoksesta. Eroaa hallituksen esityksestä siten, että aloitteen tekijänä on kansanedustaja, ei hallitus. Merkitään tunnuksella LA.

Kansanedustajan aloite valtion talousarvioon, jossa ehdotetaan uuden määrärahan ottamista talousarvioon tai olemassa olevan muuttamista. Merkitään tunnuksella TA.

Lähde: eduskunta.fi

Kansanedustajan aloite, jossa vaaditaan hallitusta ryhtymään tiettyihin toimenpiteisiin. Toimenpidealoite ei ole suora lakiehdotus. Merkitään tunnuksella TPA.

Hallituksen eduskunnalle antama laaja selvitys tietystä asiasta tai politiikka-alueesta. Selonteko edellyttää eduskunnan kannanottoa. Merkitään tunnuksella VNS.

Lähde: eduskunta.fi

Hallituksen eduskunnalle antama ilmoitus ajankohtaisesta tai tärkeästä asiasta. Tiedonanto ei automaattisesti vaadi eduskunnan kannanottoa, toisin kuin selonteko. Merkitään tunnuksella VNT.

Lähde: eduskunta.fi

Kansanedustajaryhmän tai vähintään 20 edustajan esittämä kysymys hallituksen toiminnasta. Välikysymyksen käsittely voi päättyä luottamusäänestykseen. Merkitään tunnuksella VK.

Valiokunnan mietinnön tai asian esittelypuheenvuoro täysistunnossa, jossa valiokunnan puheenjohtaja tai mietinnön esittelijä kertoo valiokunnan kannan käsiteltävästä asiasta.

Lähde: eduskunta.fi

Täysistunnon nopeatahtisessa keskustelussa käytetty puheenvuoro. Eduskunnan puheenvuoroaineistossa tyyppi merkitään koodilla N.

Kansanedustajan käyttämä tavallinen puheenvuoro täysistunnossa. Puheenvuoroja käytetään lakiehdotusten, aloitteiden ja muiden asioiden käsittelyssä.

Lähde: eduskunta.fi

Eduskuntaryhmän puolesta käytetty puheenvuoro, jossa esitetään koko ryhmän kanta käsiteltävään asiaan. Ryhmäpuheenvuorot ovat tavallisesti muita puheenvuoroja pidempiä.

Lähde: eduskunta.fi

Täysistunnon keskustelussa käytetty varsinainen puheenvuoro. Eduskunnan puheenvuoroaineistossa tyyppi merkitään koodilla T.

Lyhyt puheenvuoro vastauksena edeltävään puheenvuoroon täysistunnossa. Vastauspuheenvuoroille on yleensä tiukempi aikaraja kuin tavallisille puheenvuoroille.

Lähde: eduskunta.fi

Täysistuntokäsittely, jossa asia ratkaistaan yhdessä kokouksessa ilman erillisiä ensimmäistä ja toista käsittelyä. Tavallinen menettely esimerkiksi kirjallisissa kysymyksissä.

Lähde: eduskunta.fi

Valiokunnan järjestämä kuulemistilaisuus, jossa asiantuntijat antavat lausuntonsa käsiteltävästä asiasta. Valiokunta voi kuulla asiantuntijoita ennen mietintönsä antamista.

Lähde: eduskunta.fi

Eduskunnan virallinen vastaus hallituksen esitykseen, jossa eduskunta ilmoittaa hyväksytyn lainsäädännön sisällön. Merkitään tunnuksella EV.

Lähde: eduskunta.fi

Lakiehdotuksen ensimmäinen täysistuntokäsittely, jossa tarkastellaan ehdotuksen sisältöä ja tehdään mahdolliset muutokset pykäliin. Ensimmäisessä käsittelyssä ei vielä päätetä lain hyväksymisestä.

Lähde: eduskunta.fi

Asia on jätetty käsittelyyn eli vireillepantu eduskunnassa. Jättäminen on yleensä ensimmäinen kirjattu käsittelyvaihe.

Lähde: eduskunta.fi

Täysistuntokeskustelu, jonka jälkeen päätetään mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi. Lähetekeskustelu on usein asian ensimmäinen julkinen käsittelyvaihe täysistunnossa.

Lähde: eduskunta.fi

Asia on rauennut käsittelemättä, yleensä vaalikauden päättymisen vuoksi. Rauennut asia ei tule enää kyseisellä vaalikaudella käsittelyyn.

Lähde: eduskunta.fi

Lakiehdotuksen toinen täysistuntokäsittely, jossa päätetään lain lopullisesta hyväksymisestä tai hylkäämisestä kokonaisuutena. Toisessa käsittelyssä ei enää muuteta yksittäisiä pykäliä.

Lähde: eduskunta.fi

Valiokunnan kirjallinen kannanotto toisen valiokunnan käsiteltävänä olevaan asiaan. Lausunto ei ole sitova, mutta se vaikuttaa asian jatkokäsittelyyn. Merkitään tunnuksella VKPLA.

Lähde: eduskunta.fi

Valiokunnan täysistunnolle antama kirjallinen esitys siitä, miten käsiteltävä asia tulisi ratkaista. Mietintö sisältää valiokunnan ehdotuksen ja perustelut. Merkitään tunnuksella VKPM.

Lähde: eduskunta.fi

Vaalituloksen laskennassa ehdokkaalle annettava luku. Ryhmän eniten henkilökohtaisia ääniä saanut ehdokas saa ryhmän koko äänimäärän vertausluvukseen, toiseksi sijoittunut puolet, kolmas kolmanneksen ja niin edelleen. Ryhmä voi olla puolue, vaaliliitto tai yhteislista. Yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen ehdokkaan vertausluku on hänen henkilökohtainen äänimääränsä. Paikat jaetaan ehdokkaiden vertauslukujen järjestyksessä.

Täysistunnon esityslistan yksittäinen käsiteltävä asia. Täysistuntoon voi liittyä useita asiakohtia, joista kustakin pidetään omat puheenvuoronsa.

Lähde: eduskunta.fi

Valiokunnan mietintöön liitetty eriävä kanta. Vastalause voi sisältää vaihtoehtoisen ehdotuksen, josta täysistunto äänestää. Äänestyksen nimessä merkintä vl ja numero viittaavat kyseiseen vastalauseeseen.

Eduskunnan varsinainen istunto, johon kaikki kansanedustajat voivat osallistua. Täysistunnoissa käsitellään lakiehdotuksia, aloitteita ja muita asioita sekä äänestetään niistä.

Eduskunnan erikoistunut asiantuntijaelin, joka valmistelee asioita täysistuntoa varten ja valvoo hallituksen toimintaa. Eduskunnassa on 16 pysyvää erikoisvaliokuntaa sekä suuri valiokunta ja perustuslakivaliokunta.

Palveluun tallennettu, alkuperäiseen lähteeseen jäljitettävä rivi, kuten äänestys, asiakirja tai uutisotsikko. Usea rivi voi liittyä samaan asiaan: rivimäärä ei ole eri päätösten tai saavutusten määrä.

Samaan julkaisijaan tai aineistolajiin koottu lähderyhmä, esimerkiksi Eduskunta tai Media. Ryhmä auttaa lukemaan aineiston koostumusta; sen koko ei kerro tärkeydestä tai edustavuudesta.

Ajanjakso, jonka sisälle osuvat merkinnät otetaan kyseiseen laskentaan. Esimerkiksi viimeiset 90 päivää on liikkuva jakso, ei kalenterineljännes. Eri osioilla voi olla eri aikaikkuna ja riviraja.

Lähdetyypin osuus summasta, jossa tapahtumille annetaan laskentasäännön mukaiset kertoimet. Se eroaa tavallisesta rivimäärän osuudesta eikä tarkoita osuutta poliittisesta tärkeydestä tai vaikutuksesta.

Vahtikoneen lähdekohtainen rajaus: julkaistaan kokonaan, vain metatiedot, vain johdettu tieto tai ei julkaista. Sääntö ei yksin anna lukijalle uudelleenkäyttölupaa; tarkista alkuperäisen lähteen ehdot.